Luomukasveja pelloilta, puutarhoista ja metsistä
Suomessa viljellään luomuna samoja viljoja, öljykasveja ja puutarhakasveja kuin tavanomaisilla tiloilla. Kotimaista luomusokerijuurikasta ei kuitenkaan toistaiseksi viljellä. Pääosalla pelloista viljellään luomuvaatimukset täyttäviä rehukasveja eläimille.
Lautasella luomukasvit poikkeavat osin tavanomaisista. Luomujuuresten, kasvisten ja hedelmien kuiva-ainepitoisuus on tavanomaista korkeampi ja siksi ne sisältävät hieman enemmän ravinto-aineita. Luonnonmukaisesti tuotettujen lehtivihannesten ja juuresten on havaittu sisältävän tavanomaisesti tuotettuja vähemmän terveydelle haitallista nitraattia.
Torjunta-aineiden jäämien esiintymismahdollisuus on luomukasveissa mimimoitu, koska keinotekoisia torjunta-aineita ei ruiskuteta viljelyksille.
Viljeltyä ja villiä luomua
EU:n luonnonmukaisen tuotannon asetus määrittelee, millaisilla menetelmillä luomupeltoja, puutarhoja ja kasvihuoneita hoidetaan. Suurin ero tavanomaiseen tuotantoon on keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttökielto.
Myös keruutuotteita eli metsämarjoja ja villivihanneksia on saatavana luomuna, sillä niille on laadittu omat ohjeensa EU:n asetuksessa.
Kasvuvoimaa lannasta ja biologisesta typensidonnasta
Keinolannoitteiden käyttö on luomuviljelyssä kielletty. Tavanomaisessa tuotannossa käytettävien lannoitteiden teollisessa tuotannossa typpi sidotaan fossiilisten polttoaineiden avulla ilmakehästä ja fosfori saadaan louhimalla maaperästä ja rikastetaan edelleen lannoitetehtaassa. Raaka-aineista valmistetaan teollisesti vesiliukoisia väkevöityjä keinolannoitteita. Näitä aineita kutsutaan myös väkilannoitteiksi eli kemiallisiksi lannoitteiksi.
Luomuviljelyssä kasvien ravinnehuolto perustuu suunnitelmalliseen viljelykiertoon, karjanlantaan ja typpeä ilmakehästä biologiseen typensidontaa kykenevien palkokasvien viljelyyn.
Ekologista kasvien suojelua ja kasvien jalostusta
Kasvien terveyttä pyritään luomuviljelyssä vahvistamaan valitsemalla mahdollisimman kestäviä lajikkeita viljelyyn ja käyttämällä sopivia viljelytoimia. Keinolannoitteiden tavoin myös kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on luomuviljelyssä pääosin kielletty. Rikkakasvien kasvua ennaltaehkäistään vaihtelevalla viljelykierrolla, aluskasveja viljellen sekä torjutaan huolellisin muokkauksin eli mekaanisilla menetelmillä. Vihannesviljelyssä rikkakasveja voidaan myös torjua kuumentamalla.
Myös geenimuunneltujen kasvien ja siementen käyttö on kielletty. Tavoitteena on, että luomupelloilla käytettävät siemenet ja taimet myös tuotetaan luonnonmukaisin menetelmin. Myös kasvinjalostuksessa pyritään ekologisten kasvinjalostusmenetelmien käyttöön ja luomuun sopivien lajikkeiden jalostamiseen.
Luomuviljelyä valvovat Eviran valtuuttamat tarkastajat, jotka tekevät tarkastuskäyntejä luomutiloilla vuosittain.
Luomuinstituutin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen erikoistutkija Kaija Hakala Luonnonvarakeskuksesta toimi vastaväittäjänä virolaisen Anne Ingverin väitöstilaisuudessa Viron maatalousyliopistossa 16.6.2020. Kaija Hakala kertoo väitöstilaisuudesta Osallistuin vastaväittäjänä Anne Ingverin luomutuotantoa käsittelevään väitökseen 16.6.2020. Väitös “Impact of farming system, pre-crop and weather conditions on yield and quality of spring wheat” järjestettiin Tartossa, Eestin yliopiston maataloustiedekunnassa (Institute of Agricultural and Environmental...
Tälle sivulle on koottu tietoa aluskasveista sekä UusiRaHa-hankkeen seminaarien esitelmät että muu hankkeen aineisto. Sivun alaosasta löytyy myös aineistoja aluskasveista ruotsiksi. Tarkempia tietoja hankkeesta tämän sivun lopussa. . Syksyinen kasvipeite Lisää juuria maahan Parantaa mururakennetta Lisää hiiltä maahan Parantaa maan kantavuutta Pitää ravinteet pellossa Suomenkieliset Hankeseminaarien esitelmät Faktat ja kokemukset_loppuseminaari 13.3.2019 HKankanen Kerääjäkasvin lajikekokeet_Seminaari 9.3.2017...
Eurooppalaiset maatalouden tutkimuslaitokset allekirjoittivat yhteisen aloitteen kemiallisista torjunta-aineista luopumiseksi Pariisissa 23. helmikuuta. Towards Chemical Pesticide-free Agriculture -aloitteen tarkoituksena on korostaa ei-kemiallisten kasvinsuojelumenetelmien tutkimuksen tarpeellisuutta ja ohjata tutkimusrahoitusta suuntaan, joka mahdollistaa ei-kemialliseen kasvinsuojeluun siirtymisen Euroopassa. Aloitteen allekirjoittajina on 24 tutkimuslaitosta 16 Euroopan maasta, Suomesta Luonnonvarakeskus (Luke). Tavoitteen tukemiseksi aloitteen allekirjoittajat pyrkivät luomaan tieteellisen tiekartan osaksi Euroopan...
Maatalouden kestävän tehostamisen keskeisenä haasteena on tuottaa yhä enemmän elintarvikkeita ja rehuja siten, että luonnon monimuotoisuus, ravinteiden huuhtoutuminen ja kasvihuonekaasupäästöt olisivat mahdollisimman vähäisiä. Luonnonmukaisen viljelyn katsotaan olevan kestävämpää, mutta satotason alhaisempi tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. 1950-luvulta lähtien maatalouden sadot ovat kasvaneet esimerkiksi kemiallis-teknistä viljelyä varten jalostettujen lajikkeiden, torjunta-aineiden ja mineraalilannoitteiden avulla. Samalla kuitenkin maaperän orgaaninen aines ja...
Kasvien lehvästön pinnalla eli fyllosfäärissä elävät mikro-organismit ovat tärkeitä kasvinterveydelle sekä tuottavuudelle. Joitakin sienien aiheuttamia kasvitauteja lukuun ottamatta ei vielä tunneta, miten kasvinviljelyn käytännöt vaikuttavat fyllosfäärissä esiintyviin sieniin eri viljelykasveilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata sienien monimuotoisuutta, tasaisuutta ja yhteisön muotoutumista syysvehnän lehvästössä luonnonmukaisessa ja tavanomaisessa tuotannossa. Samalla tutkittiin syysvehnän sieniyhteisöjen rakenteeseen vaikuttavia ympäristö- ja...
Kataloniassa, Espanjassa tutkittiin, missä määrin luomuviljely voi elvyttää nykyistä peltokasvillisuuden monimuotoisuutta, joka vähenee maatalouden tehostamisen myötä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko Kataloniassa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana rikkakasvien monimuotoisuus vähentynyt viljakasveilla maatalouden tehostamisen takia ja missä määrin luonnonmukaisella viljelyllä on ollut vaikutusta kasvin monimuotoisuuden palautumiseen. Viimeisten vuosikymmenten ajan lajirikkaus sekä viljelyskelpoisten rikkakasvien määrä ovat vähentyneet maatalouden tehostamisen takia...
Luomun kestävyys- ja tuottavuuslupausten haasteena on pidetty alhaisempaa hehtaarisatoa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. Hollantilaisessa pitkäaikaisessa kenttätutkimuksessa vertailtiin tavanomaisten ja luomukoealojen satotasoja maaperäoloiltaan samanlaisilla pelloilla 13 vuoden aikana. Vredepeelin koekentällä toteutettiin 13 vuotta kestäneessä kokeessa kuusivuotinen viljelykierto perunalla, herneellä, purjolla, ohralla, sokerijuurikkaalla ja maissilla, joiden jälkeen luomupellolla seurasi peitekasvi. Tavanomaisilla lohkoilla oli sama viljelykierto. Luomupellon tehokas orgaanisen aineksen lisäys...
Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa hyväksytyssä Liisa Vigeliuksen kandidaatintutkielmassa selvitettiin kirppojen torjuntaa öljykasveilta ilman kemiallista torjuntaa. Kirpat ovat rypsin ja rapsin taimivaiheen tuholaisia, joiden torjunta voi olla haastavaa. Niiden esiintymistä on vaikea ennustaa, ja se voi vaihdella suuresti ajallisesti ja paikallisesti. Kirppavaurioita voidaan kuitenkin vähentää ilman kemiallisia torjunta-aineita erityisesti viljelyksellisillä menetelmillä. Biologiset menetelmät vaativat vielä...
Näin kylvöjen alla on muistettava tarkistaa siemenpakkaukset ja vakuustodistukset. Sertifioidun kylvösiementen pakkauksiin on aina kiinnitetty vakuustodistus. Vakuustodistus takaa sen, että kylvösiemen on virallisesti tarkastettua ja valvottua. Suomessa saa markkinoida vain sertifioitua kylvösiementä. Sertifioinnin merkkinä on pakkauksiin kiinnitetyt vakuustodistukset. Vakuustodistukset tulee olla kiinnitettynä jokaiseen pakkaukseen silloin, kun erä luovutetaan ostajalle. Ilman vakuustodistuksia erää ei saa markkinoida....